maanantai 30. toukokuuta 2016

Not Ruisleipä PRKL!

...eli ruisleipiä muistuttavat gluteenittomat ja maidottomat suklaapoimukeksit



Mietin kovasti seuraavaa reseptiä: ottaako joku klassikko aiemmilta Ravintolapäiviltä, joku täysin uusi kokeilu vai kukamitähäh? Koska Ravintolapäivän keksikimara oli vielä niin tarkasti mielessä, päätin jakaa reseptin yhdestä keksimyyjäisten hittituotteesta: suklaapoimukeksistä, joka muistuttaa pientä ruisleipää.Tämä ilmeisen amerikkalainen luomus kantaa nimeä crinkle cookie. Periaatteessa pohjana on tavanomainen kaakaokeksi, joka pyöritetään ennen paistoa tomusokerissa. Kun palloiksi muovatut keksit alkavat painua uunissa kasaan, tiivis tomusokerikerros jättää keksin pintaan hauskoja railoja, ja lopputuloksena on pienet ruisleivät! Tein ohjeesta gluteenittoman, koska perusresepti antoi tälle hyvän mahdollisuuden. Semperin luontaisesti gluteeniton vaalea jauhoseos teki taikinasta ainakin superpehmeän ja tuju määrä kaakaojauhetta teki samettisen suklaisen maun. Näkö ja maku kohtaavat täydellisellä tavalla. Keksi on myös yllättävän suklainen, vaikkei se sisällä aitoa suklaata. Ja mikä parasta monia leipurinalkuja ajatellen: keksiresepti on todella helppo ja vaivaton!

HUOM! Aidon keksireseptin tapaan ensin tehdään taikina, jota jäähdytetään jääkaapissa vähintään neljä tuntia ennen paistoa, mikä takaa parhaan paistotuloksen!

 
Taikina (n. 24 pientä keksiä):
125g makeuttamatonta kaakaojauhetta
450g sokeria
1,2dl öljyä
4 munaa
2tl vanilja-aromia
220g Semper Fin Mix gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
2tl leivinjauhetta
1,5tl suolaa
tomusokeria


Taikinan kimppuun...
  1. Sekoita ensin jauhoseos, leivinjauhe ja suola yhdessä astiassa hyvin sekaisin.
  2. Kaada kaakaojauhe, sokeri ja öljy isoon astiaan ja sekoita puulastalla tasaiseksi massaksi.
  3. Lisää munat yksitellen hyvin sekoittaen.
  4. Lisää munien jälkeen vanilja-aromi. Sekoita.
  5. Lisää erillisen astian jauhot vähitellen koko ajan sekoittaen muun taikinan sekaan.
  6. Peitä astia tiiviisti muovikelmulla tai foliolla ja laita jääjaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi.
    ---
  7. Kun taikina on jähmettynyt tarvittavan ajan, ota kulho esille ja laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
  8. Ota taikinasta teelusikalla reilu lusikallinen taikinaa puhtaisiin käsiin ja pyöritä taikinasta pieniä palloja.
  9. Kaada reilusti tomusokeria lautaselle ja pyöritä keksipallot tomusokerissa kauttaaltaan. Älä kuitenkaan väkisin paina kiinni taikinaan, vaan anna tarttua vapaasti.
  10. Paista leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä koosta riippuen (isompia n. 6 kpl, pienempiä 9 kpl) n. 10-12 minuuttia.
  11. Jätä keksit paiston jälkeen hetkeksi uunipellille ja siirrä sitten jäähtymään, kun keksti ovat hieman kiinteytyneet.
  12. Maista ja tarjoile ihmisten silmäniloksi - tai ahmi kaikki itse!

Vinkkejä:
- Kannattaa ehdottomasti noudattaa taikinan jähmettämistä jääkaapissa! Kun paistat taikinan jähmeänä, miltei kovana, saat parhaan lopputuloksen: keksit eivät lässähdä litteiksi, vaan jäävät hieman paksuiksi keskeltä. Tällöin keksin sisus maistuu parhaiten! Älä myöskään hätiköi liikaa keksien siirtämisestä jäähtymään paiston jälkeen: keksit ovat vielä hauraita suoraan uunista otettuina ja lässähtävät littanoiksi hyvinkin helposti.
- Seuraa keksien paistumista tarkasti ainakin reseptin minimipaistoajan verran. Uunien lämpötiloissa ja tehoissa on eroja, ja keksien paistamisessa minuutti on pitkä aika ja voi helposti pilata satsin. Samanlainen tarkkuus paistoon kuin joulupipareissa! Tummissa suklaakekseissä erityisesti on oltava tarkkana, etteivät keksit pääse palamaan. 
- Poimutus tomusokerilla on keksin ulkonäöllinen jippo, jota voit käyttää muissakin keksiresepteissä. Varmista vain, että reseptissä on tarpeeksi jähmeät aineet, jotta uunissa tapahtuva "vajoaminen" tapahtuu tarpeeksi hitaasti. Liian kevyet taikinat eivät välttämättä poimutu yhtä hyvin kuin todella tiukat taikinat. Tämä keksiresepti on oiva pohja variaatioille: kokeile ja kerro jos löysit yllättäviä makuelämyksiä! Karpaloita, suklaahippusia seassa...?


Ensin kaakao, öljy ja sokeri sekaisin...

...sitten munat yksitellen sekaan...

...kunnes munien ja vanilja-aromin
jälkeen jauhot kehiin.

Kelmu päälle ja jääkaappiin
jäähtymään.

Jäähtyneet pallerot käytetään
tomusokerissa...

...ja pallerot pellille!

maanantai 23. toukokuuta 2016

Soijaa pukkaa ja raha virtaa!

...eli kuinka Ruttopuisto valloitettiin!


Viime lauantaina vietettiin Ravintolapäivän viisivuotista taivalta jälleen suurilla ruokakarnevaaleilla. Itse olin viidettä kertaa liikenteessä, mutta ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Päivä oli sään puolesta huikea. Oli lämmintä, mikä houkutteli hurjan määrän ihmisiä Helsingin Ruttopuistoon. Lauantain innostuksen lisäksi olin todella hermostunut, koska minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä Helsingin ihmismassoista Ravintolapäivinä. Olin myöskin todella väsynyt loputtomalta tuntuneesta leipomisesta. Olin lauantaiaamuna iloinen, että parin tunnin päästä koko ruljanssi olisi ohitse.

Pakkasin jo perjantain vapaapäivänä suurimman osan tavaroista pariin Ikean muovikassiin. Keksejä oli pakattuna yhteen jos toiseenkin muovirasiaan, purnukkaan ja kippoon. Itse keksien lisäksi oli hintalappuja, tuotelappuja, apuvälineitä, vaihtokassa, kahvitermarit, limonadiämpäri, kahvimaidot, pillejä, lusikoita... Tavaran määrä oli jälleen valtaisa. Tavarakassien lisäksi olin hankkinut isäni kautta kaksi vanerista pöytälevyä ja kaksi pukkijalkaa, joiden päälle saatoin pöytäni pystyttää. Sirkus lähti Espoon Kilosta liikkeelle lauantaina hieman ennen kymmentä.

Ruttopuistossa oli kymmenen jälkeen jo kova hulina. Asiakkaita parveili puistokäytävillä ja myyjät pystyttelivät viimeisiä telttojaan. Suurella osalla oli siis ihan katokset, joiden alle he piiloutuivat myymään. Itsekin olin varautunut etäisesti katoksen hankintaan, mikäli sää osoittautuisi epävakaaksi. Onneksi sää näytti aurinkoiselta koko edeltävän viikon ajan, joten katos sai jäädä kauppaan.

Löysin sopivan myyntipaikan Annankadun ja Bulevardin kulmasta aivan puiston laidalta parin ulkomaalaisen grillikojun vierestä. Sain pystytettyä kojuni reilussa puolessa tunnissa kaikkinensa. Leivottujen keksien määrä yllätti minut totaalisesti, kun näin ne kaikki esillä. Lähes jokailtainen leipominen näkyi pöydällä. Kun pöytä oli kasattu ja tuotteet laitettu esille, ensimmäisiä asiakkaita alkoikin jo virrata paikalle.

Asiakkaita virtasi ensimmäisen parin tunnin aikana melko hiljaisesti. Alkoi hieman hirvittää miten keksien myynnille kävisi. Olinko leiponut liian paljon asiakasmäärään nähden?

Ruttopuisto oli kiireisimmillään aivan tupaten täynnä ihmisiä. Myyjien valtaisasta tarjonnasta johtuen tajusin pian olevani vain yksi myyjä puiston laidalla. Aiemmissa myyntipaikoissani olin ollut ainoa myyjä ja sen tähden asiakasvirtojen ja maksavien ostajien silmätikku.

Onneksi keksit taisivat silti sen verran kiinnostaa, että iltapäivän edetessä myyntikin alkoi vauhdittua. Asiakkaat olivat ostaneet lounaansa ja etsivät nyt jälkkäreitä. Asiakkaiden joukossa oli ennätysmäärä työkavereita. Heiltä saan aina kehuja, mutta kyllä eniten odotan kehuja tuntemattomilta asiakkailta. Kävipä muuan Ulla Tapaninenkin ostamassa yhden vegaanisen seesaminsiemen-mantelikeksin, vain palatakseen myöhemmin ostamaan viisi lisää. Asiakkaat olivat hyvällä tuulella ja heitä oli mukava palvella. Vanha kaupansetämoodi löytyi selkärangasta hyvin äkkiä.

Pidensin myyntiaikaa kolmella vartilla ja poistuin paikalta varttia vaille neljän pintaan. Olin aivan puhki. Seisominen, kuuma auringonpaahde, ihmisvilinä, grillikäry, äänet, puhuminen - kaikki nämä elementit ja osaset olivat erittäin kuluttavia. Mutta kuten aina, kärsimys palkittiin: sain keksejä myytyä 299 euron edestä. Karkean materiaaliarvion mukaan täysi voitto jäi jonnekin 250 euron tienoville. Erittäin hieno saavutus keksien, kahvin ja limonadin myynnistä.

Nyttemmin Ravintolapäivän luonne onkin sitten muuttunut kertavuotiseen isoon ruokakarnevaaliin ja satunnaisiin pop-up-kojuihin joita ihmiset voivat pystyttää minne tahansa ja milloin tahansa, vaikka vuoden jokaisena päivänä. En ole vielä aivan täysin sisäistänyt tätä suurta muutosta, että onko se hyvä vai huono asia. Hyvä asia, että enää ei tarvitse välttämättä satsata niin isosti neljänä kertana vuodessa, vaan voi pitää pienempiä kojuja silloin tällöin kenties useammin. Toisaalta taas informoiminen ja näkyvyys tuottaakin sitten hieman ongelmia, jos kojusi myyntipäivä onkin jokin ihan tuikituntematon ja tavallinen päivä. Kannattanee jotenkin yhdistää jokin tapahtuma myyntikojun pitämiselle.

Sain myös idena kerätä kavereista myyntiporukka jonnekin puistoon. Voisi lähteä liikeelle pienemmällä myyntimäärällä ja logistiikka olisi kaveriporukassa helpompaa. Yksin hoitaminen on rankkaa. Toivon, että kaveriporukassa tehtävä myyntipäivä tapahtuu jonain kesäpäivänä. Ideoita on jo, kuten kunnon myyntimiehellä pitääkin...

Ruttopuiston dinerissa oli myös
asiakkaita varten piknik-viltti, jonka
päällä oli hyvä mutustella herkkuja.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Ravintolapäivän menu 21.5.2016


Toivotaan hyvää säätä ja paljon ihmisiä paikalle! Tervetuloa, kaikki makeanhimoiset keksimonsterit!

Ruttopuisto, 21.5.2016 klo 10.30-15.00.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Johnny's Diner Goes Cuckoo Over Cookies!

...eli kuinka keksisirkus saapuu kaupunkiin!

Tämänkertainen blogipäivitys ei sisällä reseptiä, sillä allekirjoittanut on armottomalla Ravintolapäivää koskevalla leipomismaratonilla. Toukokuun Ravintolapäivä on nimittäin kohta ovella ja työt on aloitettu jo viime viikolla. Tämä viikko leivotaan vielä hullun lailla, ensi viikolla hengitetään hieman ja tehdään viimeisiä silauksia ennen h-hetkeä. Koska herkut ovat uusia, niiden saloja ei paljasteta vielä reseptien muodossa. Suosituimmista hiteistä tulen jakamaan reseptit tulevaisuudessa.

H-hetki on lauantaina 21.5. Päivä tulee olemaan erilainen muihin Ravintolapäiviin verrattuna sen takia, että Johnny's Diner parkkeeraa tavoistaan poiketen nyt Helsingin Ruttopuistoon, eikä Espoon Leppävaaraan. Leipuri lähtee siis isolle kirkolle pällistelemään meininkiä.

Teemana tulee tällä kertaa olemaan pikkuleivät eli keksit eli cookiesit, nuo helpot vaikeat herkut. Alunperin olin suunnitellut ottaa mukaan myös cupcakeja, mutta totesin olevan viisampaa keskittyä yhteen teemaan kerralla. Siirsin tämän takia muffarit elokuulle ja pistin samalla keksikierrokset kovemmalle. Nyt mennään kovaa ja isolla volyymille perkele!

Olen leiponut reilut kymmenen annosta keksejä reilussa viikossa. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin paria sataa keksiä yhteensä. Normaali-ihmisillä on pakastin täynnä kesän marjoja ja syksyn sieniä: meikäläisellä on pakastin nurkkia myöten täynnä keksejä. Keksit ovat siitä hyviä leivonnaisia, että ne voi huoletta pakastaa paiston jälkeen.

Lista, joka paljastuu kokonaisuudessaan yksityiskohtiaan myöten ensi maanantaina, pitää sisällään suklaakeksejä, kanelikeksejä, sitruunakeksejä, minttusuklaakeksejä, maapähkinävoikeksejä ja paljon paljon muuta. Olen aina pyrkinyt ottamaan mahdollisimman hyvin erilaiset ruokavaliot huomioon leipomuksissani, ettei kojullani käyvä ihminen ainakaan joudu sen takia poistumaan, ettei listalta löydy laktoositonta tai gluteenitonta herkkua, Listalla on gluteenitonta, vähälaktoosista, laktoositonta, maidotonta ja ensimmäistä kertaa puhtaasti vegaanista mutusteltavaa. Aina pitää pyrkiä laajentamaan repertuaaria, ja tällä kertaa se laajentuu vegaanipuolelle. Eli kaikki vegaanit ilman muuta maistelemaan seesaminsiemen-mantelikeksejä!

En oikein tiedä mitä tarkalleen odottaa Helsingin Ruttopuistolta. Toisaalta odotan hirmuista ihmsivilinää, toisaalta tuumin josko hukun massaan ja keksit jäävät pöydälle eivätkä löydä tietään asiakkaiden käsiin. Tosin jos Leppävaarassa on kaikki leipomukset menneet viime kerroilla ja tahti parantunut jokaisella kerralla, niin eikös kaiken järjen mukaan Helsinki pitäisi olla täysosuma? Toivotaan parasta. Varustauduttu ainakin on. Normaalisti herkkuja on leivottu yksi satsi per myyntinimike - nyt taikinat on tuplattu. Tuplaaminen tarkoittaa lähes jokailtaisia leipomissessioita. Uuni käy kuumana ja Moulinex jyllää pöydällä. Onneks on Netflix taustalla. Saapahan hyödynnettyä telkkarin tuijottamisenkin.

Näillä näkymin erilaisia keksejä tulee kymmenisen kappaletta eri makuja. Kutakin makua on leivottu noin tuplat eli 30-50 kpl, taikinasta riippuen. Tästä voi jokainen matikkanero päätellä millainen keksivuori Ruttopuistoon pystytetään. Keksien lisäksi tulee nelinkertainen annos amerikkalaista limonaadia, joka viikko sitten reseptissäkin vilahti. 24 sitruunaa puristettava perjantaina ennen lauantain urakkaa, voi jeesuskristusjamariajajoosef! :D

Ensi maanantaina julkistan lopullisen listan kaikkine detaljeineen. Jengi voi sitten käydä etukäteen fiilistelemässä tarjontaa. Nyt vahtimaan uunia, siellä paistuu taas yksi satsi taivaalliselta tuoksuvia sitruunakeksejä! Ja koska rakastan sitruunaa, minun sitruunakeksit maistuvat aidolta sitruunalta ja sitä on PALJON. Mutta näistä ja muista enemmän ensi maanantaina...

Nämä pieniä ruisleipiä muistuttavat
supersuklaiset herkut kantavat nimeä
"Not Ruisleipä PRKL!" :)

Pride-kulkue tekee taas tulojaan ja
sen kunniaksi leivoin värikkäitä ja
lapsekkaita vaniljaisia strösseli-
keksejä. Päälle tulossa vielä
kruunuksi kuorrutenokare ja
ylläri ylläri: STRÖSSELIÄ!

Minttusuklaakeksien massiivinen
taikina leipoutui noin 50 keksiksi,
joiden päälle kuorrutetaan myyntipäivää
edeltävänä perjantaina paksu
minttusuklaakuorrute ja suklaaraidat.

Mantelit paahtuvat mantelivoita
varten - kuuluvat oleellisena osana
vegaanisiin seesaminsiemen-
mantelikekseihin.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Thirst Aid Lemonade

...eli superviilentävä ja raikas amerikkalainen limonaadi
  

Kesä tekee tulojaan ja helleaallot odottavat saapumistaan. Siiderit ja huurteiset oluet tekevät kauppansa. Toki terassilla saa kesän maistumaan siiderillä, mutta jos todellisen nestemäisen kesän halajaa maistaa, on pakko tehdä tämän reseptin kotitekoista hiilihapotonta limonaadia - jälleen Ameriikan perinteitä kunnioittaen. Tämä limonaadiresepti tulee etelävaltioiden kuumilta plantaaseilta ja New Orleansin suoalueilta. Siellä osataan arvostaa rehellistä ja aidosti sitruunalta maistuvaa limonaadia. Reseptissä käytetään pohjana ns. simple syrupia, jossa liuotetaan sokeri kiehuvaan veteen. Tällä tavoin limonaadin seassa ei ole narskuvia sokerihiukkasia, vaan sokeri liukenee mukavasti siirapin muotoon. Pullota kesä ja suunnittele ihmisgrillausta hiekkarannalla. Hyvä sisäinen marinadi on löytynyt!

Simple Syrup:
2,5dl vettä
2dl sokeria

Sitruunaosa:
9,5dl kylmää vettä
6 tuoretta sitruunaa puristettuna
1 sitruuna lohkottuna


Siirapin kimppuun...
  1. Kaada vesi ja sokeri kattilaan.
  2. Keitä seosta niin kauan keskilämmöllä, että sokeri liukenee kokonaan veteen. Älä sekoita välillä, vaan anna sokerin liueta rauhassa.
  3. Kun sokeri on täysin liuennut, ota kattila pois liedeltä ja vie siirappi jäähtymään.

Sitruunoiden kimppuun...
  1. Lohko kuusi sitruunaa ja purista lävikön kautta sitruunoiden mehu n. 1,5 litraa vetävään astiaan.
  2. Kaada sitruunamehun sekaan kylmää vettä n. 9,5dl.
  3. Kaada sekaan jäähtynyt simple syrup.
  4. Lohko sekaan yksi sitruuna maustamaan ja koristeeksi.
  5. Ennen tarjoilua jäähdytä täysin kylmäksi ja laita sekaan jääpaloja. 
  6. Tarjoa!

Vinkkejä:
- Alkuperäinen resepti pitää simppelisiirapin suhteen sisällään saman verran vettä ja sokeria. Ensimmäinen satsi, jota kokeilin 1/1-suhteella, oli hieman liian makeaa omaan makuuni, joten tiputin sokerimäärää. Jos haluat hieman makeampaa limonaadia, lisää sokerin määrää. Mutta tämän limonaadin on nimenomaan tarkoitus olla raikas ja supersitruunainen, ei yltiöpäisen makea. Tiedä ero limulla ja limonaadilla!
- Erinomainen vaihtoehto lastenkutsujen hiilihappokammotuksille. Takuuvarma hitti kaikkialla. Kokeile myös vaikkapa vappusiman sijaan!
- Pakasta ja tee mehujäätä!

Kun sokerin liuottaa kiehauttamalla
veteen, limonaadin seassa ei kellu
irrallisia sokerihippusia vaan kaikki
on sopuisasti sekaisin.
Käytä lävikköä sitruunoita
puristettaessa, ettei limonaadin sekaan
pääse sitruunan siemeniä tai lihaa.